|
|
KERAVAN OMAKOTIYHDISTYS ry AjankohtaistaKoronariskin vuoksi emme järjestä alkuvuodesta 2021 yleisötapahtumia, odottelemme koronatilanteen helpottumista. Huhtikuulle valmistelemme luentotilaisuuksia, mikäli tilanne sen sallii.
Tonttivesijohdon valurautakulma voi aiheuttaa yllättävän vesivuodon Vanhempien keravalaisten omakotitalojen tonttivesijohdon valurautainen kulmaliitos on mahdollinen riski vesivuodolle. Ongelma aiheutuu liitoksessa kahden erilaisen materiaalin, kuparin ja valuraudan yhdistämisestä, jolloin valurauta syöpyy ja ruostuu umpeen alkaen vuotaa. Omakotiyhdistys on selvittänyt asiaa Keravan kaupungin vesihuollon kanssa. Valurautakulmia on käytetty tonttivesijohdoissa Keravalla vuosina 1973—85, mahdollisesti myös 1986—87. Menetelmä on ollut tuohon aikaan yleinen Suomessa. Vuodesta 1988 alkaen on käytetty yksinomaan muoviputkea. Asialla on merkitystä mahdollisen vesivuodon lisäksi myös kiinteistöä myytäessä. Vesivuoto voi tulla ikävänä yllätyksenä uudelle omistajalle. Myyjä on todennäköisesti korvausvastuullinen. Valurautainen liitin yhdistää muovisen tonttivesijohdon ja vesimittariin liitetyn kupariputken muodostaen 90 asteen kulman. Kulmalla tarkoitetaan kohtaa, jossa vesijohto kääntyy vaakasuunnasta pystysuoraksi ylös vesimittarille. Kulmaliitos on talon alla näkymättömissä. Oheinen Vaasan vesilaitoksen kuva yrittää havainnollistaa ongelmaa, joskin liitoskohdan tulisi olla 90-asteen kulma.  Mikäli lattiasta vesimittarille nouseva putki on kuparia, lattian alla on todennäköisesti valurautakulma. Mikäli mittarille nouseva putki on muovia, valurautaista liitintä ei ole. On myös mahdollista, että mittarille tuleva putki on pietty, jolloin se näyttää mustalta muoviputkelta, mutta kyseessä voi kuitenkin olla teräsputki. Asia selviää vain tarkastuskäynnillä, joskus vain kaivamalla liitoskohta auki. Vesihuollossa ei ole aikoinaan pidetty kirjaa tonttivesijohdoista, joihin valurautainen kulmaliitos on asennettu. Mikäli kiinteistön omistajalla ei ole tiedossa, onko tonttivesijohto aikoinaan uusittu, sitä voi tiedustella vesihuollosta. Vesihuollon yleisten toimitusehtojen mukaan tonttivesijohto on kiinteistön omaisuutta ja kiinteistön omistajan kunnossapidettävä liitoskohdasta (runkojohdosta) vesimittarille asti. Kulmaliitoksen mahdollisen korjauksen maanrakennustöineen teettää kustannuksellaan kiinteistön omistaja. Tonttivesijohdon hankkii ja asentaa liittyjän kustannuksella vesihuoltolaitos. Liitostyön tekee aina vesihuoltolaitos. Kulmaliitoksen vaihdon kustannukset vaihtelevat kohteesta riippuen. Vesihuoltolaitos veloittaa uusimisesta työn ja tarvikkeet. Kokonaiskustannusten suuruus riippuu yleensä kaivuutöiden määrästä. Vesihuollon asiantuntija on käynyt alkuvuonna arvioimassa noin neljäkymmentä omakotitaloa. Koronan vuoksi tarkastuksia ei nyt tehdä, mutta ne käynnistetään uudelleen, kun rajoitukset päättyvät. Jos talosi kuuluu riskiryhmään (1975—87), ota yhteyttä Vesihuollon asiakaspalveluun mieluiten sähköpostilla (vesihuolto@kerava.fi). Kerro nimi, osoite, puhelin ja sähköpostiosoite, niin sinuun otetaan yhteyttä tarkastuksen ajankohdan sopimiseksi. Tarvittaessa voit jättää yhteystiedot myös puhelimitse 040 318 2275 (ma-to 9–11 ja 13–15). Vesihuolto haluaa muistuttaa, että kulmaliitin ei ole ainoa riskialtiskohta tonttivesijohdossa. Myöskään tonttivesijohto ei ole ikuinen, vaan sen käytännön kestoikä on noin 30–50 vuotta käytetyistä materiaaleista, rakennustavasta ja maaperästä riippuen. Tonttijohtojen uusimisessa kiinteistön omistajan kannattaa olla liikkeellä mieluummin liian aikaisin, kuin vasta vahingon sattuessa. Vuokravälineissä nyt myös lehtipuhallin Hankimme vuokrattavksi akkukäyttöisen STIHL lehtipuhaltimen. Se viedään Teboilille vuokrattavaksi lumien sulamisen jälkeen. Näin säästämme akkuja talven pakkasilta, sillä vuokravälineiden varastossa ei ole lämmitystä.
Kannanotto skeittipuistosta Omakotiyhdistys laati kannanoton skeittipuistosta, joka toimitettiin Kervan kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle.
Oksasilppuri korjattu AL-KO oksasilppuri on saatu korjattua, kun se 10.7. vietiin korjattavaksi. Pistokkeen kosketinnasta oli poikki, silppulaatikon turvakytkimen nasta poikki ja kone tungettu niin täyteen tavaraa, ettei mikään pyörinyt. Huolto sai koneen kuitenkin kuntoon. Jo laite menee rikki, ole ystävällinen ja ilmoita siitä. On ikävää, että seuraava hakee kotiinsa rikkinäisen laitteen. Vioista ilmoitus Heikki Torkkelille. Puheenjohtajan kokemuksia silppurista Testasin Huhtikuun alkupuolella Omakotiyhdistyksen uutta oksasilppuria. Olin harventanut omena- ja luumupuita sekä joitakin sireenipensaita. Lähes kaikki melkoisen käkkyräisiä, joissa oli paljon sivuoksia.
Ensi alkuun silppurin nielu vaikutti ahtaalta ja terä oli kovin syvällä, liki puolen metrin päässä suuaukosta. Opin ensimmäisen oksan jälkeen, ettei oksaa tule työntää koneeseen voimalla, vaan antaa silppurin terän ottaa oksa haltuun ja rouhia omaa tahtia, muuten oksa voi mennä väärälle puolelle terää ja jäädä sinne jumiin. Järkevä yläkokoraja silppuriin syötettävälle oksalle on noin 3 senttiä. Tällainen paksumpi oksa pitää työntää aukon laidasta, keskeltä se ei mahdu. Oheisen kuvan tulitikkuaski havainnollistaa aukon muotoa ja suuruutta.
Toinen oppi oli se, että oksan tulee olla
syöttöpäästä jokseenkin
suora. Jos oksassa on silppuriin työnnettävässä päässä kulma, terä ei
saa siitä
otetta. Hankalia olivat myös sellaiset oksat, joissa oli jyrkkäkulmaisia sivuhaaroja. Ne kannattaa joko leikata pois tai puristaa suppuun, muuten kone ei tahdo niitä syödä. Parhaita olivat liki harjanvartta muistuttavat sireenin oksat, joita kone ahmi suurella mielihalulla, kuten oheisesta videosta käy ilmi (video latautuu hitaasti). Kovin laihoja, alle puolen sentin oksia kone
ei tahdo pätkiä,
vaan ne jäävät ainakin tuoreina nauhamaisiksi. Hieman auttaa, kun
säätää koneen
terää lähemmäksi vastinta. Se kannattaa tehdä varovasti, koska terä
kuluu, jos raon
säätää liian ahtaaksi. Kolmen tunnin uurastuksen jälkeen tuloksena oli kohtuullisen suuri kasa lyhyttä oksan pätkää pensasaidan tyvelle.
Kone
on melko suurikokoinen, joten ihan pienen auton takakonttiin se ei
mahdu, ellei takapenkin selkänojaa saa alas. Koneen korkeus on 98 cm,
syvyys 65 cm ja leveys 40 cm. Painoakin on 30 kiloa. Kaiken kaikkiaan, tämä on ehkä yhdistyksen
paras silppuri, varsin
hiljainenkin. Pidetään se kunnossa, jos vikaantuu, ilmoita Heikille ja Teboilille.
Kuvia Puolan matkalta 22.–28.7.2019  Tämän vuoden kesäretki suuntautuu Baltian kautta Puolaan. Retkelle osallistui 33 henkilöä. Sää ei onneksi ollut kovin helteinen, yksi sadepäiväkin sattui joukkoon. Matkalla nähtiin paljon, varsinkin peltoa, mut-ta aina lopulta myös taajaan asuttuja alueita, kuten Lublin, Krakova, Varsova ja Vilna, joissa viivähdimme hieman pidempään. Kohteista Auschwitch ja Wieliczkan suolakaivos olivat mieleenpainuvimpia. Kaupunkien ja tienvarsien yleinen siisteys jäi myös mieleen. Ohessa kuvia matkalta, niistä valtaosan on ottanut Marja Mattila, ja pienen osa Harri Hänninen. Siirry kuviin. Uusia jäsenetuliikkeitä
MTV3:N JA NELOSEN LÄHETYSTAAJUUDET MUUTTUVAT ANTENNI-TV-VERKOSSA 17.5.2017 Muutostöiden taustalla on uusi maanpäällisen television toimilupakausi, joka alkaa 17.5.2017. Muutos koskee kotitalouksia, jotka vastaanottavat antenni-tv-lähetyksiä. Muutosten myötä kanavat MTV3 ja NELONEN siirtyvät A-kanavanippuun. Muutos vaatii TV-vastaanottimen kanavahaun tekemistä. Jotkin vastaanottimet saattavat vaatia tehdasasetusten palauttamisen ennen kanavahaun tekemistä. Ohjeet kanavien viritykseen löytyvät osoitteesta tai laitteen käyttöoppaasta. Kaikki kanavapaikat löytyvät täältä. Tiedote 3.12.2016 Uusi antennitelevision lähetys perustuu kahteen erilliseen antenniverkkoon: Digitan UHF ja DNA:n VHF. Tarvitse kumpaankin oman antennin. Uudet teräväpiirtolähetykset edellyttävät myös uuden Antenna Ready HD -vastaanottimen, joka tukee DVB-T2-lähetystekniikkaa. Lisätietoja täältä.
Digitan antenni-tv-verkon jakelukustannukset maksavat mediayhtiöt. Se on ainoa television jakelutie, josta ei aiheudu kuluttajille kuukausittaisia kustannuksia, toisin kuin vaihtoehtoisista kaapeli- ja laajakaistajakelussa. Antenniverkossa on tarjolla laaja valikoima HDTV- eli teräväpiirtokanavia. DVB-T2-tekniikka mahdollistaa HD-kanavien tai entistä useamman peruskanavan katselun antennitalouksissa. Antennijärjestelmä kannattaakin päivittää ajanmukaiseksi ja häiriöttömäksi. Lisätietoja oheisesta tiedotteesta ja Exatellin esitteestä. Jäsenetuliikkeitä
HEDELMÄPUIDEN VALINTA JA HOITO  Tiistaina 22.9.2015 puutarhaopettaja, hortonomi Kirsi Tuominen kertoi Muhevaisen taimimyymälässä, millaisia hedelmäpuita kannattaa valita kotipuutarhaan ja miten niitä hoidetaan. Hän suositteli talvenkestäviä, pienikasvuisia puita, omenaa, luumua ja kirsikkaa. Päärynän hän varoitti kasvavan helposti liian suureksi. Osaa puista saa myös pensamaisina, kuten esimerkiksi kirsikkaa, ja omenapuita saa myös hyvin kapeakasvuisina. Jos ei osaa päättää, millaisia omenoita haluaa, voi ostaa perheomenapuun, johon on vartettu kolmea lajiketta. Hedelmäpuut kannattaa istuttaa reilunkokoiseen kuoppaan ison kummun päälle, koska seisova vesi on puulle myrkkyä. Juurenniska voi peittyä, mutta syvemmälle runkoa ei saa istuttaa. Usein huonoon kasvuun on liian syvä istutus ja seisova vesi. Taimi tavitsee juurtuakseen runsaasti vettä, jota ei kannata kaataa rungon viereen, vaan latvuksen ulkokehälle, jotta juuret ryhtyvät hakeutumaan laajemmalle. Hedelmäpuut eivät tarvitse lannoitusta. Siitä on pikemminkin haittaa. Puuta voi leikata pitkin vuotta, kunhan ei leikkaa liian rajusti kerralla, sillä puu pyrkii säilyttämään saman määrä lehtivihreää, ja ryhtyy tuottamaan vesiversoja. Syksyllä, kun puu ryhtyy talveentumaan ja keräämään lehdistä sokerit juuristoon, puuta ei kannata leikata, koska ravinto menee hukkaan. Syksyllä puun voi leikata vasta lehtien karisemisen jälkeen. Leikkauksessa pyritään avaamaan puu sisältä päin, jotta kehittyvät kukat ja omenat saavat valoa. Umpeen kasvava latvus ei tuota hedelmää. Oksiiin voi ripustaa kiviä painoiksi, joilla oksat saa levittymään laajemmalle. Tilaisuus oli yhteinen Keravan Seudun Puutarhayhdistyksen kanssa ja paikalla oli 22 kuulijaa.
Kuvia kesäretkeltä Liettuaan 2015 Omakotiyhdistys teki kesäretken Liettuun Kuurinkynnäkselle 26.-31.7.2015. Ohessa muutamia kuvia retkeltä. Kuvat on ottanut Auli Uuttu. Ahvenanmaan kesäretken 2014 kuvat Omakotiyhdistys teki kesäretken Ahvenanmaalle 24.-27.7.2014. Ohessa Marja Mattilan kuvat retkeltä. Hiidenmaan ja Saarenmaan kesäretken 2013 kuvat Retkikohteet 25.-28.7.2013: Haapsalu - Heltermaa satama Hiidenmaalla - Kärdla (hotelli Sõnajala) - Kõpun majakka - Vaemlan villakehräämö - Kassarin katajanummmi - Triigin satama Saarenmaalla - Kuressaare (Spa Hotelli Saarenmaa Valss) – Koguvan kylämuseo - Kaalin meteoriittikraateri - Anglan tuulimyllyt - saippuatehdas Goodkarma - Sikke Sumarin tila Namasteen Muhun saarella. Tästä valokuva-albumiin. Venäjän kesäretkiretken 2011 kuvat Neljän päivän retki 28.7.-31.7.2011 Venäjälle Viron kautta Pihkovaan, Novgorodiin ja Pietariin sekä Viipurin kautta takaisin. Kuvia retkestä löytyy täältä.
ESPANJANSIRUETANAN TORJUNTAKAMPANJA Viime syksynä aloitimme kampanjan Espanjansiruetanan leviämisen torjumiseksi. Kampanjaa päätettiin jatkaa tänä keväänä ja kesänä. Etanat liikkuvat iltaisin. Tutki pihapiiriäsi ja lähiympäristöä illalla klo 20–22. Käynnistä torjunta välittömästi, jos löydät espanjansiruetanoita. Etanoiden torjunnassa kasvimailla ja kukkapen-keissä tehokkaaksi todettu aine on Ferramol etanasyötti. Ferramolia myyvät esimerkiksi Kodin Terra (Tuusula) ja Agrimarket. Molemmissa myydään sekä pienieriä että säkeittäin. Kilon pakkaus maksaa noin 30 euroa, mutta 10 kilon säkki vajaan sata euroa eli alle kympin kilo. Kannattaakin ostaa säkki yhdessä naapureiden kanssa.
Aloitteet Kirje kaupungin johtajalle Bastukärrin vaikutuksista Omakotiyhdistys
lähestyi 12.9.2010 Keravan kaupunginjohtajaa kirjeellä
toivoen selvitystä, miten Bastukärrin logistiikka-alueen
haitalliset ympäristövaikutukset on tarkoitus ratkaista
ja Asian eteneminen Ahjon kyläillassa kaupunginjohtaja Petri Härkönen kertoi, että Bastukärrin liikennesuunnitelmista järjestetään keskustelutilaisuus marraskuussa 2010 Keravan kirjastossa. Bastukärrin logistiikka-alueen suunnittelutyöryhmä Bastukärrin logistiikka-alueen työt ovat käynnistyneet. Alueen mahdollisten ongelmien minimoimiseksi Sipoo ja Kerava kertoivat 3.3.2009 perustavansa suunnittelutyöryhmän, johon otetaan myös lähialueen asukkaiden edustajia mukaan. Toistaiseksi tällaista työryhmää ei ole perustettu. Muistutimme asiasta Sipoon kehitysjohtajaa kirjeellä (30.1.2010). Asian eteneminen Kevään mittaan kävi ilmi, että Sipoo katsoi asian kuuluvan Keravalle, Kerava taas Sipoolle. Pallottelua puolin ja toisin. Pidämme asiaa kuitenkin vielä esillä muilla keinoin. Puutarhajätteiden läjityspaikka Keravalle Omakotiyhdistyksen hallitus päätti syyskuussa 2009 tehdä kaupungille aloitteen puutarhajätteiden vastaanottopaikan perustamisesta. Lue aloite... Asian eteneminenKaupunki kutsui yhdistyksen neuvotteluun kaupungin puutarhurin ja jätehuoltopäällikön kanssa syyskuun lopussa. Neuvottelussa selvisi, että lannoitevalmistelaki edellyttää kompostointitoiminnalta Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) hyväksyntää, johon kaupungilla ei ole resursseja. Tällä hetkellä paras vaihtoehto haravointijätteille ja risuille, mikäli niitä ei voi omalle tontille kompostoida, on Kiertokapulan Järvenpään Puolmatkan jätteidenkäsittelyalue. Risut ja harvavointijäte erilleen lajiteltuina (7 € kuorma). Lassila & Tikanoja ei ota Keravalla vastaan haravointijätettä, ainoastaan risuja ja oksia (20 €/kuorma). Omakotiyhdistys selvittää voisiko Keravan Energia vastaanottaa pienkäyttäjien risuja hakettaakseen ne uutta lämpövoimalaa varten. Kaupungin työllisyysyksikkö voisi järjestää henkilöstöä hoitamaan risujen vastaanottoa lämpövoimalan tontille. Omakotiyhdistys selvittää myös uuden tehokkaamman oksasilppurin hankkimista. Kaupunki saattaa osin rahoittaa hankintaa. ---- Asia sai uuden 16.5.2011, kun kaikkiaan 39 kaupunginvaltuutettua allekirjoitti Samuli Isolan ja Airi Reenin tekemän aloitteen puutarhajätteen (erityisesti haravointijätteen) vastaanottamiseksi Keravalla syksystä 2011 alkaen. Tarkemmin pöytäkirjan ote. Sekavesiviemäroinnin korjausten organisointi Omakotiyhdistyksen hallitus keskusteli huhtikuun kokouksessa vuoden 2009 alusta käyttöön otetusta sekavesiviemäröinnin tuplajätevesimaksusta ja päätti tehdä aloitteen korjaustöiden suunnittelusta ja organisoinnista kaupungin tekniselle lautakunnalle. Hallitus hyväksyi aloitteen toukokuussa ja laittoi sen teknisen lautakunnan käsittelyyn. Lue aloite... Asian eteneminen Elokuun lopulla teknisen lautakunnan puheenjohta Eero Nurmi kertoi, että kaupunkitekniikalta on pyydetty asiasta vastinetta. Kaupungin vesihuoltolaitos vastasi syyskuussa, ettei sillä ole mahdollisuuksia nykyisin henkilö- ja talousresurssein hoitaa tehtävää eikä katsonut sitä myöskään tasapuoliseksi korjaustyöt jo itsenäisesti hoitaneita kohtaan. Vesihuolto ei myöskään katsonut voivansa kilpailuttaa suunnittelua ja urakoita kiinteistöjen puolesta. Vesihuolto lupaa kuitenkin antaa kiinteistönomistajille suunnitteluapua ja tietoja pätevistä suunnittelijoista ja urakoitsijoista (09-2949 2275). Aloite Ahjon Ratatien suojatiestä Syyskuussa 2008 yhdistys teki aloitteen suojatien tekemisestä Ahjon Ratatielle. Kaupunki suhtautui aloitteeseen myönteisesti, ja suojatiekoroke valmistui marraskuussa 2008. Mielipidekirjoitus kiinteistöveron nostosta Keravalla Omakotiyhdistyksen hallitus katsoi, että Keravan kaupunginvaltuuston päätös nostaa kiinteistöveroa on kohtuuton ja valtuutti puheenjohtajan ja taloudenhoitajan laatimaan aiheesta kannanoton Keski-Uusimaa lehteen. Mielipide julkaistiin lehdessä 5.12.2009. Miten voit vaikuttaa? Syyskokousesitelmä 14.10.2009: Miten asukas voi vaikuttaa lähiympäristönsä toimintoihin? Keravan kaupungininsinööri Kirsi Rontu Yhdistyksen varapuheenjohtaja Jani Nieminen esitteli yhdistyksen nimissä tehdyn aloitteen Ahjon Ratatien suojatiestä sekä kertoi selkeän aloitteen reseptin.  Ahjon Ratatien suojatie ja koroke miltei valmiina 2.11.2008
Menneitä tapahtumia Viron kartanokierros 26.-27.9.2009. Kesäretki Riikaan 23.-27.7.2008. Pihakilpailu 2008. Voittajapihat. Kilpailuesite. Kesäretki Pärnuun, Viljandiin ja Tartoon 9.-12.8.2007. Omakotiyhdistyksen 60-vuotisjuhla 29.10.2006 Perintöverosuunnittelun mahdollisuudet ja Taide sijoituskohteena 16.11.2005 Väestönsuojelu omakotialueilla 29.9.2005 Yhdistyksen 55-vuotisjuhla 25.11.2001 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
